YRITYKSEN HISTORIA  

Arska – kuivurien historia

Kasvaneiden yritysten taustalla on usein sattumaa, idea, vahva usko ja näkemystä tulevaisuudesta, niin on myös mittaavan viljankuivurituotantoon keskittyneessä Arskametalli Oy:ssä.

Nykyisten yrittäjien Jari ja Janne käkösen isoisä Arvo Käkönen oli hankkinut vapaaehtoisella kaupalla omistukseensa maatilan Tammelan kunnan Riihivalkaman kylästä v.1948. Tila oli peltopinta-alaltaan 14 ha, joka edusti kokoluokaltaan melko tyypillistä sen aikaista maatilaa. Tuohon aikaan viljat kuivattiin puukennoilla varustetuissa ja puilla lämmitettävissä ns. ”kuivausriihissä”. 50-luvun alkupuolella Suomeen tuotiin ensimmäiset leikkuupuimurit. Kuivausongelma oli valmis.     

Aluksi leikkuupuimurit olivat ns. ”säkkipuimureita”. Alkoi kaikenlaiset kokeilut viljankuivaamiseksi.    Ensin markkinoille tuli kuivuri, jossa 2-haaranen putki, jossa oli reikiä, joka työnnettiin säkin sisälle, tämä välivaihe jäi hyvin lyhyeksi, koska se oli erittäin työläs ja viljan kuivuminen epätasainen. Tämän jälkeen tuli ns. ”ritiläkuivuri”, jossa säkit asetettiin ritilän päälle, kuivaus oli jälleen epätasaista. Sen jälkeen ilmestyi ns. ”lavakuivuri”, joita on tiettävästi joitakin yksilöitä vieläkin käytössä lähinnä heinänsiementen kuivauksessa.

Arvo Käkösen tilalle ilmestyi v.1957 leikkuupuimuri, jolla puitiin sen syksyn sato. Arvo havaitsi kuivauksen ongelmaksi, kun pui tunnin joutui senaikaisilla kuivureilla 2 päivää kuivaamaan. Senaikaisiin säkkikuivureihin mahtui 10-20 säkkiä kerrallaan ja ne olivat hitaita sekä työläitä. Tässä vaiheessa Arvo otti rohkean askeleen. Hän rakensi tilansa yhteyteen v.1958 siilokuivurin, joka oli osittain puurakenteinen, johon mahtui kerrallaan n.100 säkkiä/60 hl.

Naapurit pitivät keskuudessaan tätä täysin hulluna juttuna, kun se oli niin hirvittävän suuri, mihin oli aiemmin totuttu. Prototyyppi oli muutenkin hyvin edistyksellinen, siinä oli 4 kpl ns. ”heilurisyöttölaitetta”. Elevaattori kulki kahden siilon ja pohjakartion keskeltä, näin saatiin matala rakenne eikä tarvinnut upottaa elevaattoria maanpinnan alapuolelle. Kuivurikapasiteettia oli paljon yli oman tarpeen, joten sillä alettiin suorittaa ”rahtikuivausta” naapureille ja lähipitäjän viljelijöille. Yksi Riihivalkaman suurimpia viljelijöitä, jonka viljoja kuivattiin oli Heimo Pelto-Huikko. Hän ilmoitti haluavansa ostaa k.o. prototyypin, jonka hän myös sitten lunasti.                                                

– SIEMEN KUIVUREIDEN VALMISTUKSEEN OLI KYLVETTY –                                                                        

Syksylle v.1959 valmistettiin 3 kuivuria, joista 1 tuli omaan käyttöön ja 2 myytiin muualle. 1960 valmistettiin jo 8 kuivuria, jolloin myös öljy tuli lämmöntuottajaksi. 1961 kuivureiden valmistuskappalemäärä nousi viiteentoista (15). 1962 valmistettiin varsinaiseen ”rahtikuivaukseen” siirrettävä kuivuri, johon mahtui 40 hl. Sitä vietiin tilalta toiselle. Kuivuri oli rakennettu vanhan kuorma-auton rungon päälle.                                    

- VAUNUKUIVURI OLI SYNTYNYT -

Maatilarakennuksen tuotantotilat olivat ahtaat, joten Arvo ryhtyi etsimään lisätiloja. 1963 ”Arska” hankki Somerniemen kunnasta Jakkulan kylästä puolivalmiin tehdaskiinteistön, jossa oli tuotettu joitakin rottinkihuonekaluja. Arvo Käkösen poika Jorma alkoi pitää maatilaa ja Arvo itse keskittyi kuivureiden valmistukseen. 1969 tehdasta kohtasi tulipalo ja sen vuoden tuotanto tehtiin lähinnä raunioilla. Syksyllä v.1969 hankittiin Someron Harjun kylästä uudet tilat, jotka oli jäänyt tyhjilleen konkurssin takia. Tilaa oli uudessa rakennuksessa n. 600 m². Tässä vaiheessa Arvon poika Jorma siirtyi täysipäiväisesti kuivureiden valmistukseen ja suunnitteluun. T:mi Kone ja Kuivurin nimi muutettiin Arska-Tehtaat A.Käkönen Ky:ksi. Tuotteen nimeksi ristittiin tietenkin ”Arska”. Aikaisemmin kuivurin nimi oli ollut ”Siilo-Veto”. 1974 tehdaskiinteistöä laajennettiin rakentamalla lisää 350 m². Toimitilat alkoivat taas jäädä ahtaiksi ja niinpä v.1976 alettiin rakentaa lähistölle uutta 1000 m² tehdasrakennusta. Nykyistä tehdasrakennusta on laajennettu 6 kertaa ja tällä hetkellä työtilaa on n.7000 m².

- OMISTAJAN MUUTOS –

Jorma Käkönen osti tuotantorakennukset koneineen ja varastoineen isältään Arvolta v.1981 ja ryhtyi jatkamaan kuivurinvalmistusta. tehtaan nimi pysyi Arska-Tehtaat A.Käkönen Ky:nä aina vuoteen 1989, jolloin rinnalle perustettiin markkinointiyhtiö nimeltään Arskametalli Oy. Vuodesta 1992 siirrettiin myös tuotanto Arskametalli Oy:lle.

Jorma johti yritystä aina vuoteen 2009 asti menestyksekkäästi. Joulukuussa vuonna 2009 tapahtui sukupolven vaihdos, jonka seurauksena Jorman pojat Jari ja Janne jatkoivat yrityksen johdossa.