Viljacast, jakso 2: Bioenergia kuivurin lämmönlähteenä

Viljacastissa jatketaan kuivurien lämmönlähteiden parissa, kun toisessa jaksossa perehdymme biopolttoaineisiin. Ympäristöystävällisillä ja taloudellisilla biojärjestelmillä voidaan polttaa esimerkiksi puuhaketta omasta metsästä kuivurin lämmittämiseen. Jakson vieraana biolämpöratkaisujen valmistaja AlfaFlamen edustaja Ari Inkivaara kertomassa biopolttoaineiden hyödyistä sekä yrityksen tarjoamista tuotteista.

Kaikki Viljacast-jaksot Arskametallin biouunit

 


Spotify

Youtube

 


 

Kertoisitko hieman itsestäsi ja yrityksestänne?
Alfaflame on toiminut vuodesta 2013 lähtien täällä Salossa ja perustimme sen yhdessä sisareni puolison Indrekin kanssa. Ensimmäinen protomallin biokontti tehtiin vuonna 2012 ja kun se toimi ihan hyvin, niin siitä sitten päätettiin että näitä voisi myydä muillekin ja perustettiin sitten firma.

Teillähän on oma tila?
Totta. Eli sivutoiminen viljelijä olen myöskin ja ennen kuin tää Alfaflame perustettiin, niin olin alalla 16 vuotta. Eli ei tätä ihan kylmiltään lähdetty tekemään tätä hommaa.

Mitä etuja biolämmityksessä on öljylämmitykseen verrattuna?
Ensinnäkin jos puhutaan öljystä, niin sehän on fossiilinen polttoaine josta pyritään maailmanlaajuisesti eroon. Puulla tehdään energiaa niin sehän on uusiutuva polttoaine, ja ennenkaikkea sitähän löytyy melkein jokaiselta maatilalta itseltään. Eli se lämpö millä kuivuria käytetään, pystytään se polttoaine tuottamaan omista materiaaleista.

Voiko jotain muuta materiaalia käyttää kuin puuta?
Toki. Puuhan on ykkösasia, eli hake tai pelletti. Mutta voidaan tietysti myös käyttää muitakin orgaanisia aineita, mutta nämä laitteet on ensisijaisesti valmistettu hake- ja pellettikäyttöön. Voidaanhan siellä polttaa esimerkiksi sitä viljajätettä, mutta siitä tulee lisätöitä. Jos sen vain hyväksyy, niin se on ihan ok, sekoitettuna esimerkiksi hakkeen joukkoon yhden suhde neljään, se palaa kohtuullisen hyvin.

Millainen tuotevalikoima teillä on?
Mehän teemme ainoastaan näitä biopolttojärjestelmiä, ei mitään muuta. Eli valmistamme erillislaitteita meidän tehtaalla ja niistä sitten kokoamme sen lisäksi valmiita lämpökontteja. Ne sopivat ensisijaisesti viljankuivureihin, halleihin, kasvihuoneisiin, missä vain tarvitaan lämmintä ilmaa. Mukana siis ei ole vettä, vaan ne toimivat ilmasta-ilmaan periaatteella. Asiakkaan toivomuksesta teemme tietysti niistä erillislaitteista tilakohtaisesti sopivat laitteet, eli kun asiakkaan kanssa ollaan keskusteltu ja päätetty vaatimustaso, teemme piirustukset, hyväksytämme ne asiakkaalla ja teemme kuljettimet sekä laitteet asiakkaan haluamiin tiloihin. Tuotteita menee yhtä paljon konttimuodossa kuin erillislaitemuodossa.

Erillislaitteet ovat siis asiakasräätälöityjä, mutta ovatko myös nämä kontit?
Erillislaitteet tehdään siis aina asiakaskohtaisesti, piirustusten mukaan, mutta tosiaan ne kontit ovat pääasiassa samanlaisia, niitä on kahta eri kätisyyttä. Standardimalli mitä tehdään pääasiassa ja sitten on olemassa peilikuvamalli, jonka valmistuksessa kestää hieman kauemmin. Teholuokka on aina sama, eli maksimiteho on 800 kilovattia. Toki tehoja voidaan aina säätää, ihan kymmenestä kilovatista sinne 800 kilovattiin, riippuen toki kuivurikoosta ja tarpeesta. Ollaan näitä laitteita tehty kuivureille kymmenestä kuutiosta kuuteensataan kuutioon, mutta sanoisin että kuivurin maksimikoko olisi se 55 kuutiota. Jos on sitä suurempi, pitää laittaa laitteet tuplana. Myös sellaisia projekteja ollaan kyllä tehty useita, missä ollaan laitettu kaikki laitteet tuplana.

Biolämpökontti on todella helppo käyttöönottaa tilalla. Se on täysin valmiiksi tehty, siihen tarvitsee tuoda ainoastaan voimavirta ja ohjaustiedot kuivurin ohjauskeskukselta, milloin alkaa kuivaus ja milloin jäähdytys. Muuten se toimii täysin itsenäisenä kokonaisuutena. Kontilta viedään sen lisäksi ilmaputki kuivurille. Siinä ei montaa tuntia mene, kun sen saa käyttövalmiiksi.

Onko kontissa millainen toimitusaika?
Toimitusaika on vähän tapauskohtainen, jos on peilikuvamalli, niin silloin toimitusaika on useita kuukausia. Mutta standardimalli voidaan toimittaa melko nopeallakin aikataululla. Mutta aina tietysti se tilauskanta on se juttu, että miten pystytään vastaamaan.

Millaisissa hintaluokissa nämä biopolttojärjestelmät liikkuvat?
Hiukan riippuu varustetasosta, mutta esimerkiksi nämä erillistoimituksen hakelaitteet on pyöreästi 45 000 euroa verottomana. Tämä hinta sisältää siis aivan kaiken, lukuunottamatta sähköjohtoja, valoja, pistorasioita, mutta kaikki muu sisältyy ohjauskeskusta myöten. Sitten on kontti, joka on täysin valmis kokonaisuus, sen hintaluokka on pyöreästi 75 000 euroa verottomana. Sitten on tietysti mahdollisuus tähän pellettikäyttöön, ja se on halvempi kuin pelkkä erillislaite, mutta se on vähän tapauskohtainen asia, miten se toteutetaan. Kaikkein halvimmillaan se on toteutettavissa niin, että viljasiiloon pistetään pellettejä ja tuodaan sieltä spiraalilla se pelletti näille meidän laitteille. Siitähän jää sitten se varastojärjestelmä pois, minkä me normaalisti toimitamme hakkeelle.

Kun viljelijä on kuivuriprojektia suunnittelemassa, niin missä vaiheessa olisi hyvä ottaa teihin yhteyttä?
Mahdollisimman aikaisin olisi hyvä ottaa yhteyttä, riippumatta siitä, mihin sitten loppujen lopuksi päätyykään. Tässähän on se tukihakukuvio mukana, ja siihen pitää olla sitten jo kaikki valmista piirustuksia myöden, eli sitä aikaa menee väkisinkin melko paljon projektin toteuttamiseen. Ely-keskuksesta haettava tuki on merkittävä, tällä hetkellä se on 40% kokonaisukustannuksista. Se miten nopeasti se hakemus menee läpi, ei itse pysty vaikuttamaan. Jos rahat loppuvat niin se siirtyy eteenpäin, niin siinä mielessä tätä projektia kannattaa alkaa suunnittelemaan vaikka vuosi aikaisemmin, ennen kuin alkaa toteuttamaan käytännön tasolla.

Miten projekti teidän osaltanne etenee? Millaiset toimitusajat erillislaitteilla on?
Normaalisti se menee niin että kun ennen vuodenvaihdetta tilataan, niin hyvissä ajoin ennen syksyä pystytään toimittamaan. Ainahan se ei tietenkään näin mene, riippuu tilauskannasta ja monesta muustakin asiasta, mutta pääasiassa mennään tällä aikataululla.

Millaisia huoltotoimenpiteitä biojärjestelmät vaativat?
Kaikki pääasiassa yllättyvät, miten helpolla siinä pääsee. Tuhkan puhdistus on se mitä joutuu tekemään aika ajoin, sitten tietysti tällainen yleinen tarkkailu, sitä joutuu tekemään enemmän kuin öljyllä. Pääpolttoaineet ovat siis pelletti ja hake, ne palavat helposti, varsinkin jos hake on kuivaa. Mutta jos haluaa sinne lisätä esimerkiksi sitä viljajätettä, työmäärä lisääntyy paljon, johtuen suuremmasta tuhkamäärästä. Vilja myös laavaantuu, sulaa siihen arinalle, niin tulee sen puhdistusta ja muuta sellaista lisätyötä, mitä ei hyvällä polttoaineella synny.

Sen polttoaineen pitää olla kuivaa, samalla tavalla kuin kaikki tietävät että miten puuklapin pitää olla kuiva kun sitä poltetaan. On turhaa yrittää polttaa märkää materiaalia, koska siinä energia häviää siihen materiaalin kuivumiseen. Samaten on se materiaalin massa, eli jos on jo kertaalleen palanut, laho polttoaine, niin eihän siitä mitään energiaa ole enää saatavilla. Hyvä hake on sellaista, että se talvella kaadetaan, tulevana syksynä suojataan sateelta ja seuraavana kesänä tehdään hakkeeksi. Kun kyseessä on koivu tai haapa, missä on paksu kuori, niin olisi hyvä jos se kuori olisi rikki, tai parhaassa tapauksessa jos kairataan se puu halki, jotta se kuivuu. Haavassa on niin paksu kuori, ettei se kosteus poistu sieltä sisältä, vaikka se olisi ylivuotistakin. Nämä ovat perusasioita, mutta suurin osa biojärjestelmien ongelmista syntyy siitä kun materiaali ei ole kuivaa, eikä siitä lähde täyttä tehoa. Kun jokainen ymmärtää tämän asian, niin silloin homma alkaa sujumaan tehokkaasti ja hyvin.

Kenelle tarjoaisit lämmönlähteeksi biopolttoaineita?
Tarjoaisin sitä ihan kenelle tahansa, joka on hankkimassa uusia laitteita, riippumatta siitä onko hankkimassa uutta kuivurikokonaisuutta vai päivittääkö vain öljyuunin näihin laitteistoihin. Vaikeakäyttöisyyttä on aivan turha pelätä, automaatiohan hoitaa sen käytön ja se on hyvin yksinkertainen. Tietyt perusasiat kun oppii, niin käyttö on todella helppoa.

Kiitos Ari kun tulit kanssani juttelemaan näistä biopolttoaineista. Meillä on itse asiassa ensi jaksossa aiheena kaksoiskuivaus, ja kuulin vähän juttua, että teillekin on tulossa tällainen kaksoiskuivurijärjestelmä. Kertoisitko hieman siitä lisää?
Itselläkin oli tarve saada viljankuivauskapasiteettia lisää, ja mietin pitkään mikä olisi helpoin ratkaisu. Nykyään tilalla on käytössä 4×5 elementtipaketti ja sinne isomman koneiston sisään saaminen on haasteellista eikä onnistu ilman purkamista, kun sivulla olevat elementit rajoittaa sitä tilaa. Tässä vuosien varrella kun ollaan valmistettu näitä biopolttojärjestelmiä kaksoiskuivurikäyttöön, niin olen havainnut, miten tehokas tapa se on toimia. Nyt sitten itse lähdin siihen samaan. Eli se tila syntyi sopivasti siitä että olemassaoleva koneisto jätettiin paikoilleen, purin siitä pois kaatosuppilon. Siihen tuli sopiva tila toiselle koneistolle, ja uusi kaatosuppilo tehdään ulkopuolelle. Se on ainoa uusi asia mikä pitää tehdä, eli menee kohtuullisen helposti siihen. Rakennusprojekti on pieni ja kustannukset pysyy kurissa, saadaan kuitenkin kuivaustehoa huomattavan paljon lisää. Kaksoiskuivurissa on periaatteessa koko ajan lämpö päällä, jos saadaan uutta viljaa sinne kaatosuppiloon. Se on tehokas tapa, tällöin saa myös lämmönlähteestä kaiken hyödynnettyä. Jäähdytys hoidetaan erillisellä puhaltimella ja automaatio hoitaa sen, vaihto siinä kaapissa mikä on jäähtynyt tapahtuu automaattisesti ja pystyy seuraamaan etänä missä mennään. Hommat tehostuu todella paljon.