Viljacast, jakso 7: Maatalouden investointituet

Tässä Viljacast-jaksossa aiheenamme on maatalouden investointituet. Kuka on oikeutettu tukeen, miten hakuprosessi toimii ja voiko hankkeen aloittaa tukipäätöstä odotellessa? Vieraana jaksossa Antti Jaatinen Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.

Kaikki Viljacast-jaksot

 


Spotify

Youtube

 


 

Kuka olet ja mistä tulet?
Olen Antti Jaatinen ja tulen Varsinais-Suomen Ely-keskuksen “Elinkeinovastuualueen maaseutupalvelut” -yksiköstä. Toimin täällä nykyisin yksikön päällikkönä mutta minulla on pitkä tausta täällä nimenomaan maaseuturahoituksen esittelytehtävissä.
 

Millaiset mahdollisuudet on saada tukea maatalouden ja erityisesti viljankuivaamoiden investointeihin?
(Toim. huom: Jakso on kuvattu maaliskuussa 2021).
Elämme tällä hetkellä tällaista rahoituskausien vaihtumishetkeä ja vanha rahoituskausi päättyi vuoden 2020 lopussa. Uusi rahoituskausi on alkanut mutta kuten aikaisemminkin on käynyt niin vuosiohjelma on tässä vaiheessa kesken ja mm. tämän pandemian vuoksi valmistelu on viivästynyt ja uusi ohjelma alkaa toteutua vasta 2023 alusta. Kuitenkin päätetty tällaisesta siirtymäkaudesta, jonka rahoitus tulee jo uuden ohjelmakauden varoista mutta käytämme vanhan ohjelmakauden sääntöjä, joten rahoitus jatkuu jotakuinkin vanhoilla säännöillä.

Rahoituksen määrästä voidaan sanoa että näkymät ovat tällä hetkellä aika hyvät, ainakin näin Varsinais-Suomalaisittain. Valtakunnallisesti ottaen keskeiset rahoituskohteet kuten lypsy- ja lihakarjatalouden investoinnit ovat tällä hetkellä jäissä muunmuassa markkinatilanteen takia. Niimpä olettaisin että rahoitusta riittää meille kohtalaisen hyvin sillä rahoitusmäärässä ei ole suurta pudotusta tällä hetkellä tiedossa.
 

Milloin tukea voi hakea?
Hakemuksia voi jättää jatkuvasti. Meillähän on vuosittain neljä hakujaksoa, jotka määrittelevät sitten hakemusten käsittelyn ja se kannattaa toki ottaa huomioon hakemuksia jätettäessä. Hakujaksot päättyy tammikuun 15., maaliskuun 15., ja sitten syksyllä elokuun 15. ja lokakuun 15. päivä. Kaikki tällaisella hakujaksolla saapuneet hakemukset käsitellään melkolailla yhtäaikaa. Toki toive on, että hakemukset eivät tulisi aivan viimeisenä päivänä, vaikka niinhän yleisesti käy. Se on ihan inhimillistä, mutta mitä aikaisemmin hakemus tulee hakujaksolle vireille, sitä aikaisemmin pystymme käsittelemään sitä, hakija saa aikaisemmin täydennyspyynnöt ja pystyy reagoimaan niihin.
 

Miten tukea haetaan? Onko haku sähköinen vai kerätäänkö paperilomakkeita?
Meillä on tavoitteena päästä kokonaan sähköiseen hakuun ja se on mahdollista että siihen siirrytäänkin seuraavalla rahoituskaudella 2023. Mutta toistaiseksi hakemuksen voi myös jättää paperilla. Toki erityisesti näinä aikoina kun käytännössä olemme etätyössä kotitoimistoissamme, niin sähköisen järjestelmän kautta asiat kulkevat meille nopeasti. Sen sijaan paperihakemuksia varten joutuu joku tulemaan tänne toimistolle erikseen niitä skannaamaan. Suosittelen lämpimästi sähköistä hakua, järjestelmään kirjautuminen on helpottunut, siellä on tunnistautumista helpotettu ja ne Hyrrä-järjestelmän vaikeudet jotka tulivat kuuluisiksi silloin kun järjestelmä otettiin käyttöön, niin ne on pitkälti selätetty.
 

Mitä nämä ongelmat ovat olleet kirjautumisessa?
Ihmisen täytyy pystyä edustamaan hakijana omaa Y-tunnustaan. Jotta Y-tunnusta voi edustaa, pitää ensin hankkia siihen oikeudet. Ensin käytettiin verottajan Katso-palvelua, mutta nyt on siirretty Suomi.fi -palvelun käyttöön. Näissä on molemmissa joitakin viiveitä, esimerkiksi maatalousyhtymien osakkaiden osalta ei ole ollut niin yksinkertaista tämä valtuutuksen hankkiminen. Toisaalta monessa tapauksessa valtuutukset ovat olleet jo valmiina jos Katso-palvelu on ollut käytössä, niin käyttö on ollut ongelmatonta. Mutta henkilötunnuksella järjestelmässä voi hakea ainoastaan aloitustukea ja joitakin käynnistystukia. Eli kun pystyy edustamaan omaa Y-tunnustaan siellä, niin sen jälkeen haku on melko yksinkertaista.
 

Mitä hakemukseen tarvitaan ja mistä kuivaamohanketta suunnittelevan pitäisi aloittaa?
Tietysti hankkeen tulisi olla hyvin suunniteltu, ja se tarkoittaa taloussuunnitelmaa, liiketoimintasuunnitelmaa, rakennussuunnitelmaa ja kustannusarvioita. Taloussuunnitelma kertoo siitä onko hanke sopivan suuruinen ja tuloksiltaan oikeanlainen maatilalle. Jos talousluvut kertovat että hanke on liian suuri niin sitten täytyy taas muuttaa rakennussuunnitelmaa. Hankkeeseen pitää hankkia myös rakennusta koskien toimenpideluvat tai jättää toimenpideilmoitus kuntaan. Tämä täytyy olla hoidettuna ennen kuin hakemusta ratkaistaan.

Myöskin rahoituksen suunnittelu vaatii sitä, että ollaan liikkeellä hyvissä ajoin joko pankin luottolupauksella luottotukilainaan tai muuta omarahoituksen selvittämistä ennen. Se yhteys pankkiinkin tulisi olla tehtynä hyvissä ajoin ennen hakemuksen jättämistä. Lisäksi hakemukseen tarvitaan verotietoja, maatalouden viimeisin veroilmoitus, hakijan verotuspäätös, ja jos hakija on osakeyhtiö, tarvitaan koko joukko muita liikkeitä, esimerkiksi tuloslaskelmat ja taseet kolmelta viimeiseltä vuodelta, kaupparekisteriote ja välttämättömät kokouspöytäkirjat tuen hakemisesta.
 

Entä jos hakemuksesta puuttuu jotain?
Hallintomenettelylain mukaan kaikille hakijoille annetaan kertaalleen mahdollisuus täydentää hakemustaan. Yleensä hakemukset ovatkin kovin puutteellisia, ja sanoisinko että noin 90% hakemuksista saa jonkinlaisen täydennyspyynnön. Täydennyspyyntöjen kirjoittamiseen meillä menee tästä hakujakson viimeisestä päivästä pari viikkoa, täydennysaikaa annetaan pari viikkoa myös viimeiselle täydennyspyynnön saajalle, joten siinä on noin kuukausi aikaa täydentää hakemusta. Sen jälkeen siirrymme valintamenettelyyn, ja ne hakemukset jotka ovat liian puuttellisia pisteytykseen valintakokouspäivänä, niin ne joudutaan sitten hylkäämään. Jotkin liitteet eivät liity tähän valintamenettelyyn, meillä esimerkiksi rakennuslupa ei vaikuta pisteytykseen ja silloin rakennuslupa tai pankin luottolupaus voi tulla vielä myöhemmin, riippuen siitä minkälainen käsittelyaikataulu tällä koko hakujaksolla on. Mutta periaatteessa se täydennyspyynnössä annettu takaraja olisi se ensisijainen takaraja hakemuksen täydentämiseen.
 

Mitä valintamenettely käytännössä tarkoittaa? Eikö tukea anneta kaikille?
Tämä rahoitushan perustuu “Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma” -asiakirjaan ja siellä edellytetään että kaikille hakemuksille tehdään tällainen valintamenettely, vaikka rahaa riittäisikin kaikille. Siellä on ennalta määrätyt kriteerit ja pisteytysohjeet. Näitä valintakriteereitä on kuusi, ja näistä kaikista kriteereistä annetaan 0-3 pistettä. Näistä pisteytyksistä lasketaan tällainen painotettu keskiarvo.

Painotuksessa taloutta koskevat kriteerit ovat painavimmat, mutta sitten lisäksi vaikutus ympäristöön, tuotanto-olosuhteisiin maatilalla, tämän ohjelman asiakirjan tavoitteiden toteutumiseen, esimerkiksi onko kyseessä yhteishanke, niin näistä annetaan pisteitä. Viimeisenä joka on tämä elinkeinon merkitys hakijan kokonaistulonmuodostukseen, eli onko päätoiminen vai sivutoiminen viljelijä. Nämä hieman poikkeaa sitten nuo painotukset, jos kyseessä on ympäristön tilaa tai laatua parantavat investoinnit. Periaatteessa tämä painotettu pistekeskiarvo pitää olla vähintään 1,1 pistettä, jotta hakemus on tukikelpoinen. Sitten jos rahaa ei riitä kaikille hakijoille, niin pisteraja voi tästä hieman nousta.
 

Kuinka kauan tukihakemusten käsittelyt kestävät?
Tässä varojen määräyskirjeessä annetaan meille yleensä käsittelyn takaraja, ja se on pääsääntöisesti suunnilleen sinne seuraavan hakujakson päättymiseen asti. Sen jälkeen kun meille on tämä takaraja tullut vastaan, tarkoituksena on että työpöytä on niin sanotusti tyhjennetty ja jos hakemukset ovat olleet puutteellisia niin ne on hylätty ja myönteiset on myönnetty. Jos on saanut kielteisen päätöksen vaikkapa varojen puuttumisen tai puuttellisen hakemuksen takia, niin voi aina jättää hakemuksen seuraavalle hakujaksolle tai palata asiaan myöhemmin.
 

Milloin hankkeen saa aloittaa?
Tämä on erittäin tärkeää muistaa, että nykyisillä rahoitussäädöksillä hanketta ei saa aloittaa ennen kuin siihen on saanut rahoituspäätöksen. Siinä on sitten vielä huomattava, että mitä on aloittaminen. Jos rakennetaan jotakin, niin se on perustusten valamista tai muulla tällaisella pysyvällä tavalla hankkeen aloittaminen. Kaikenlaiset tilaukset tai urakkasopimukset voidaan katsoa aloittamiseksi. Esimerkiksi urakkasopimuksen solmiminen rakennushankkeesta on aloittamista ja jos se tulee ilmi maksatusvaiheessa, niin silloin on koko tuki uhattuna. Voi olla etteivät yksittäiset tilaukset tai hankinnat koko hanketta kaada, mutta sen kyseisen hankinnan osalta kustannus muuttuu tukikelvottomaksi, joten tässä kannattaa olla tarkkana ja toisaalta hakemuksen kanssa ajoissa liikkeellä, niin ei sitten joudu hätäilemään tässä.
 

Tukitasojen taulukossa on kuivaamoille, tuotantovarastoille ja energiainvestoinneille omat tukitasonsa. Miten tuki kuivaamolle lasketaan?
Tämä on hieman monimutkainen asia ja näitä toki korjataan sitten kun hakemus on tullut vireille. Hakemus voidaan jakaa, mutta on muutamia perussääntöjä, esimerkiksi energiainvestointi haetaan aina erikseen omalla hakemuksella. Siihen on korkeampi 40% tukitaso, mutta toisaalta energiainvestoinnin tulee aina käyttää uusiutuvaa energiaa, eli esimerkiksi kuivurihankkeen öljykattilat joudutaan jättämään tuen ulkopuolelle.

Sitten meillä on tämä tuotantovarastointituki, ja jossain tapauksissa kannattaa hakea erilliselle varastorakennuksille eli esimerkiksi pyöreille viljasiiloille omat tukipäätöksensä. Sellaisissa tapauksissa kun pakettikuivaamoissa rakennus muodostuu näistä moduulisiiloista, niin silloin nämä moduulisiilot kuuluuvat siihen viljankuivaamohankkeeseen, mitä on vaikea erottaa omaksi kustannukseksi. Jossain tapauksissa voi olla perusteltua hankkia tilalle myöskin lajittelija viljankuivaamon yhteyteen, ja silloin kyseessä on myyntikunnostuksen hakemus. Mutta näitä selvitellään sitten, tärkeintä on hakemuksessa kertoa mihin tukea haetaan niin ohjaamme ne sitten oikeanlaisiin “siiloihinsa”.
 

Mikä on yhteiskäyttökorotus?
Viljankuivaamon avustus on 25% ja korkotukilaina 65%. Tätä avustusta voidaan korottaa 5% jos kyseessä on yhteiskäyttö kuivaamossa. Toki kiinnitämme huomiota siihen että tämän yhteiskäytön tulisi olla jossain määrin merkittävää, ja meillä on ollut tässä vanha nyrkkisääntö että noin neljännes kuivaamon käyttöpinta-alasta tulisi olla joltain toiselta maatilalta. Tämä on sellainen sääntö joka hiukan riippuu sitten tilanteesta, ei välttämättä kovin ehdoton. Kuitenkin tästä yhteiskäytöstä pitää olla jonkinlainen kirjallinen sopimus ja suosittelisin että sopimus olisi vähintään viideksi vuodeksi, koska tätä tukeahan koskee tämä viiden vuoden pysyvyys.
 

Miten yhteiskuivurihanke pitäisi toteuttaa? Kuka hakee tuen?
Siihen on monia vaihtoehtoja. Hakija voi olla tällainen viljelijöiden yhteenliittymä, eli on hankkeita joissa vaikka useampi maatila tekee yhteistä kuivuria ja perustaa sille oman osakeyhtiön. Tällainen osakeyhtiö joka ei harjoita itse maataloutta voi olla tuen saajana, kun kaikki sen osakkaat ovat maatalousyrittäjiä. Useimmiten yhteiskuivuri toteutetaan kuitenkin niin, että hakijana on esimerkiksi yksi maatila, joka sitten sopimuksin määrittelee sen miten muut maatilat käyttävät kuivuria ja millaisia korvauksia sen käytöstä peritään. Yhtenä vaihtoehtona on myös se, että hanke voidaan esimerkiksi jakaa puoliksi ja molemmat tilat vastaavat silloin omista kustannuksistaan siinä jakosuhteessa ja saavat oman tukipäätöksen omilla tukihakemuksillaan.
 

Esimerkkinä, voisinko ostaa naapurin vanhan kuivaamon ja saada siihen tukea?
Tätä kysytään aika usein ja tilanne on valitettavasti sellainen, että nykyisessä tukijärjestelmässä ei ole enää tuotantorakennuksen ostoon tukea. Myöskään jos esimerkiksi jos rakentaisi kuivurin uudestaan omalle pihalle, niin käytettyjen koneiden osalta ei voida myöntää tukea, mutta käytettyjä rakennustarvikkeita voi kuitenkin käyttää hankkeessa. Esimerkiksi jos vanhan viljankuivaamon sitten ostaisi, purkaisi ja toisi tilalleen, niin jokin osa siitä hankkeesta voi olla tukikelpoista. Sitten kannattaa muistaa että peruskorjaukset ovat yhtälailla aina tukikelpoisia, eli jos ostaa vanhan kuivaamon ja joutuu vaikka siihen koneiston vaihtamaan, niin silloin tämä peruskorjauskustannus on tukikelpoinen.
 

Miten hyväksyttävät kustannukset määräytyvät?
Meillä on maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla määräämät yksikkökustannukset, jotka muodostavat tällaisen kattotason kustannuksille, ja nimenomaan viljankuivaamoiden osalta siinä on ollut melko suurtakin eroa todellisiin rakennuskustannuksiin nähden. Tämä olisi hyvä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa, eli tästä yksikkökustannusten aiheuttamista leikkauksista syntyykin tietysti enemmän omarahoitusosuutta, noin äkkiä laskien avustusprosentilla. Tätä yksikkökustannuksen asetusta päivitetään säännöllisin väliajoin, kannattaa tarkistaa että käyttää viimeisintä. Toisaalta yksikkökustannusten laskeminen on sen verran monimutkaista katsoen että tukitaulukossa on noin 9 erilaista kustannusta jotka voidaan ottaa huomioon viljankuivaamon osalta, niin kannattaa esimerkiksi kääntyä meidän rakennusasiantuntijamme puoleen siinä. Suunnitelman perustiedoilla voidaan kohtalaisen hyvin ennakoida sitä, minkälainen yksikkökustannus hankkeelle olisi tulossa.
 

Miten tuki maksetaan?
Tuet maksetaan aina toteutuneiden kustannusten perusteella, ja se tarkoittaa sitä että meille esitetään EU-osarahoitteisissa investoinneissa kirjanpito sekä kustannukset jokaista kuittia myöden. Kansallisissa investoinneissa kustannukset voidaan esittää koontiluettelolla, johon siirretään kirjanpitoon merkityt kustannukset. Kustannusten pitää olla kirjanpidossa ennen kuin hanke voidaan maksaa. Lisäksi tässä on rajoituksia, maksueriä voi olla viisi, sen lisäksi korkotukilainasta pitää hakea nostolupa jota voi myös hakea viisi kappaletta, ja ensimmäisen erän on oltava 20%, kuten myös viimeisen erän. Eli viimeistä 20% ei makseta ulos ennen kuin koko hanke on todettu valmiiksi. Lisäksi meillä on mahdollisuus huomioida maksatuksessa oma työ, joka on hakijan itsensä tekemää, siihen käyvät vain tukipäätöksessä mainitut henkilöt. Lisäksi on mahdollista myöntää tukea oman puutavaran ja maa-aineen käytölle, jolloin niistä on omat selvityksensä.
 

Miten maksuhakemus tehdään?
Maksuhakemus tehdään Hyrrässä, kun on kerran aloittanut sen käytön niin siellä on sille oma painikkeensa. Maksuhakemuksen täyttämiseen kannattaa oikeastaan alkaa tutustumaan heti kun on saanut tukipäätöksen tai vähintään kun hanke käynnistyy. Tositteita ja tarvittavia tietoja voi alkaa täyttämään sinne jo hankkeen kuluessa. Kun on kerran hakenut sähköisesti, niin huomaa sen että kaikki hakemusliikenne myös tämän maksuhakemuksen osalta on nopeaa ja kätevää. Kun esimerkiksi täydennyspyynnön saa muutamassa tunnissa, niin siihen pystyy nopeasti reagoimaan, ja hakemuksen käsittely pääsee jatkumaan. Yleensä siinä vaiheessa kun maksua hakee niin on rahalle tarvetta ja pitkät viiveet ovat siinä tilanteessa ikäviä.
 

Velvoittaako myönnetty tuki jotenkin viljelijää myöhemmin?
Taisin jo mainitakkin tästä viiden vuoden pysyvyydestä joka meillä on, eli meidän on seurattava näitä hankkeita viiden vuoden ajan. Maatila sitoutuu tukea nostaessaan siihen, että tuotanto-olosuhteet ja tuotanto ylipäätään pyörii viisi vuotta siitä päivästä kun viimeinen avustuserä tai lainan nostoerä on maatilalle maksettu. Se koskee sekä sitä maatilan toimintaa että investointituen kohdetta, jolloin kaikki muutokset ovat toki mahdollisia, ne täytyy vain meille ilmoittaa ja me sitten voimme arvioida vaikuttaako se tuen myöntämisen edellytyksiin.

Tukikohde voidaan luovuttaa toiselle tukikelpoiselle viljelijälle tässä pysyvyysaikana, kun siihen on haettu meiltä ensin etukäteen lupa. Yksi ajankohtainen esimerkki tällä hetkellä on se kun maatila yhtiöitetään, niin se on sama asia kuin tukikohteen luovuttaminen jollekin toiselle ja silloin tämä yhtiöittämissuunnitelma tulee meillä etukäteen hyväksyttää ja hankkia lupa. Sitten kun yhtiöittäminen on tapahtunut niin meiltä haetaan muutospäätös. Muutos voi tapahtua myös kesken hankkeen toteutumisen, jolloin se kenen kirjanpitoon hankkeen kustannukset on kirjattu, hakee tuen siltä osin ja sitten kun omistus on vaihtunut ja toteuttaminen jatkuu, niin uusi omistaja hakee omiin kustannuksiinsa tuen, mutta se edellyttää aktiivista yhteydenpitoa meidän suuntaan.