Viljacast, jakso 8: Viljelijöiden edunvalvonta

Kahdeksannessa jaksossa keskustelemme viljelijöiden edunvalvonnasta Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton eli MTK:n edustajan Ari-Pekka Kirjosen kanssa. Mistä MTK:n jäsenmaksut koostuvat, mikä on järjestön suurin haaste tällä hetkellä, miten viljan hintaa saataisiin nostettua? Muun muassa näihin kysymyksiin saamme vastauksen jaksossa.

Kaikki Viljacast-jaksot

 


Spotify

Youtube

 


 

Kertoisitko hieman itsestäsi ja roolistasi MTK:ssa?
Olen Ari-Pekka Kirjonen Varsinais-Suomesta, Salon Perttelistä. MTK:ssa toimin liiton johtokunnan puheenjohtajana ja keskusjärjestössä peltokasvivaliokunnan varapuheenjohtajana. Näissä toimissa teen edunvalvontatyötä kovalla draivilla.

Vaikka kuuntelijoillemme onkin varmasti ihan tuttu järjestö, niin esittelisitkö silti lyhyesti MTK:n?
MTK on koko maatalous- ja maaseutuväestön etujärjestö. 316 000 jäsentä, ja toimimme kolmessa portaassa, jotka ovat tuottajayhdistykset, liitot ja keskusjärjestö. Esimerkiksi täällä Varsinais-Suomessa meillä on 47 yhdistystä ja niissä on se 12000 jäsentä ja 4600 jäsentilaa.

Millainen MTK:n rooli on tuottajajärjestönä?
MTK on Suomessa hyvin vaikutusvaltainen järjestö. Sen menestys koskettaa jokaista suomalaista, koska MTK:ssa jäsenet tuottavat suomalaista, puhdasta ruokaa.

Miten MTK ajaa jäsenistönsä asioita konkreettisesti?
MTK pyrkii turvaamaan toimeentulon maa- ja metsätaloustuottajille. MTK:ssa toimimme kuntien, maakuntien ja valtionhallinnon kanssa yhteistyössä ja keskustellen maataloustuottajien asioista.

Minkä näkisit järjestön suurimmaksi haasteeksi tällä hetkellä?
Kyllä niitä haasteita riittää, mutta isoimpana parhaillaan käytävät cap-neuvottelut EU:n yhteisen maatalouspoliitikan säännöistä, joita päätetään vuosiksi 2022 – 2027 ja 2032 saakka. Se on sellainen pääagenda, jota MTK Suomessa ajaa, mutta myös nämä ympäristöasiat jotka ovat paljon olleet tapetilla niin niitä myös pohditaan, eli mikä olisi ympäristölle, luonnolle ja vesistöille paras viljelytapa. Kyllä maatalous on siinä enemmän mahdollisuus kuin uhka.

Te vaikutatte siis ihan EU-tasolla?
Kyllä, meillä on Brysselissä myös toimisto, ollut jo ennen kuin Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Sieltä käsin tehdään edunvalvontatyötä niin Euroopassa kuin koko maailmassa, siellä ajetaan myös koko Euroopan viljelijöiden asioita.

Miten MTK:n jäsenmaksut määräytyvät?
Kohtalaisen hyvä kysymys. Järjestöuudistus on tullut tänä vuonna käyttöön, siinä sivussa myös järjestön jäsenmaksu-uudistus. Siinä on nyt sitten tämä käytäntö että MTK:n jäsenmaksu koostuu pelto- ja metsähehtaareista ja eläinyksiköiden määrästä. Mitä isompi tila, niin sitä isompi jäsenmaksukin on. Kyllä se linjassa kaikkiin muihinkin etujärjestöihin on, mitä ollaan seurattu.

Millaisilla toimenpiteillä edistätte viljanviljelijän asemaa? Miten viljan hintaa voitaisiin saada nostettua?
Olemme työstäneet asiaa peltokasvivaliokunnassa jo monta vuotta, ja tuossa viime vuoden lopussa saimme puristettua ulos uuden peltokasvistrategian, jossa keskitytään moneen asiaan mutta lähinnä tähän markkinointi- ja markkina-osaamiseen niin viljelijöillä kuin muilla viljapuolen toimijoilla. Pitäisikö Suomessa esimerkiksi perustaa osuuskuntia tai tuottajaorganisaatioita viljan vientiä varten? Suomessahan on pitkään ollut jo Euroopan halvinta viljaa ja kun kustannukset kuitenkin nousevat, niin se on todella huono yhtälö jos aiotaan tuottaa tulevaisuudessakin hyvää ja puhdasta viljaa.

Onko siihen tulossa muutosta, että viljelijä joutuu maksamaan rahdista sekä ostaessa että myydessä?
Kyllä siihen on viimeiset kaksi vuotta paljon tehty jo tilakauppajärjestelmiä, niinkuin kaikissa muissakin maataloustuotteissa on, esimerkiksi sokerijuurikkaalla, maidolla jne. Minäkin olen kuullut siitä että kun viljelijä on lähettänyt toiselle viljelijälle viljaa niin molemmat ovat maksaneet rahdin. Eli kyllä se tilakauppajärjestelmä toimisi tässäkin varmaan kaikkein parhaiten.